Voivoi. Kirjoitin äsken kunnon anna armoa/kierin selälläni/sniif sääli mua-mailin ohjelmoinnin opettajalle, koska olen tyhmä,huono ja laiska. Olen niin ryssinyt tuon kurssin. En saa edes yhtä etäyötä aikaiseksi. Pahus. Nyt elättelen toivoa, että ope antaa armoa mulle. Tosin veikkaan että se kierii parhaillaan naurusta lattialla kun lukee hyvin epämääräistä sähköpostiani..

"Valitettavasti en oikein...Todennäköisesti etätyö on...Siitä saattaa tulla eräänlainen....sellainen...Vähän niinkuin tentissä se yksi...öh...Pahoittelen etten voi antaa tarkempaa informaatiota etätyöstäni...HEHHEH...Mutta ei hätää, täältä noustaan...HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ ENIVEI!"

Tsiisus. Olen säälittävyyden alimmalla portaalla, wuppiduu.. Olen valmis ottamaan ilomielin ja avosylin vastaan edes sen ykkösen tuosta kurssista, kunhan mun ei enää IKINÄ tartte koskea Javaan tän jälkeen. Nyt elättelen toiveita, rukoilen jeesusta, McGyveria, ja buddhaa apuun, sekä raavin viikossa kasaan ykkösen arvoisen työn. Uaah. Shit. Venäjän etätyökin kummittelee. Tattaraa, taitaa rentouttava pääsiäinen vaihtua stressiin ja itkuun.

Mutta emmehän me lannistu, emme! Suuntahan on vain ylöspäin. Hiphei.
Hyvää pääsiäistä! Munia ja rairuohoa!