Ei, en ole kuollut,enkä vaipunut sängyn pohjalle masentuneena repimään ranteitani auki,enkä myöskään ole ollut nauttimassa "sinkkuelämästäni". Olen flunssassa. Joka on yllättävän sitkeä, ja saattaa paljastua "mononukleoosiksi", tunnetaan myös pusutautina. Eräs ystävistäni sairastaa samaista tautia, ja pöpöthän leviää helposti. Toivotaan, että olisin säästynyt siltä. Flunssa hiukan vaikeuttaa juoksevien asioiden hoitamista. En ole tehnyt elisalle muuttoilmoitusta laajakaistalleni. (Siis jumalauta,sitä ei vissiin voi tehdä netissä??!! En ainakaan löytänyt sellaista vaihtoehtoa! "helposti ja nopeasti" my ass..) Ja kun koitin soittaa, sain jonotella langoilla n. puoli tuntia kunnes hermostuin. Eli menen käymään. Joko tänään tai huomenna. Raahaan nuhaisen olemukseni sinne ja toivottavasti tartutan kaikki. Hähää. Kelan laput sain sentään tänään menemään Joosen mukana, että toivottavasti ne käsittelee olosuhdemuutoksen nopeasti, etten jää puille paljaille ensi kuussa..

Joosen kanssa ollaan ihan hyvissä väleissä, vaikkakin on molemmille hankala tilanne asua vielä vähä yli viikko saman katon alla. Mutta ihan hyvin ollaan selvitty. Joose tosin on viikonloput ollut nyt poissa, eikä viikollakaan oikein näy. Mutta enivei. Porukat ja siskokin otti uutisen yllättävän hyvin. Muuttoauto on hommattu,ja kaverit tulevat auttamaan muutossa. En voi muuta sanoa, kun että olen helvetin onnekas kun omistan noin paljon ihania ystäviä. Nyt taas huomaa niiden tärkeyden.

Mitäs muuta. Koitan aloittaa tavaroideni pakkailun tästä hiljalleen, kunhan vähän parannun. Tuntuu pahalta, mutta.. No. Minkäs teet. Sitä saa mitä tilaa.
Ulkona on lunta! <3 Mikä toisaalta ottaa päähän koska itse pitää olla sisällä... Saatanan flunssa. Kuole. Perjantaita kaikille.