Lauantai-aamuna ennen seitsemää herääminen on perkeleellistä. Hiton bussit. Hiton siskot. Hiton kaikki.
Elättelen toiveita,että saan nukuttua myöhemmin. (haudassa) Mut hei, tänään nään Joosen! Harmi vaan, että yhteinen laatuaika ei kestä kuin huomiseen asti, mutta kaikkihan on kotiinpäin..
En saanut viime yönä nukuttua. Juuri kun olin vaipumassa uneen, niin puhelin soi. Ystäväni Emy soitti aivan hysteerisenä, että he ovat eronneet poikakaverinsa kanssa. Koita siinä unentokkurassa kertoa jotain filosofisia viisauksia ihmisenä kasvamisesta, ja miesten epäkypsyydestä.. Sovittiin Emyn kanssa,että vietämme muutaman viikon päästä tyttöjen viikonloppua, kun hän tulee tampereelta täällä käymään.
Olen viime aikoina laiminlyönyt kavereitani jotka asuvat vähän kauempana.. Mailia en ole jaksanut/ennättänyt laittaa, soittaminen on liian raskasta muka, tahdon välillä olla yksin (ja sitten kirmaan kuitenkin kaljalle täällä asuvien ystävien kanssa..)

Olen huono :/  Koitan parantaa tapani. Toinen missä minun TODELLAKIN pitäisi nyt vähän skarpata (koulun,kavereitten ja yleisen elämän lisäksi...) on tuo painonpudotus. Kaksi kiloa. Kaksi säälittävää kiloa ole saanut tippumaan, ja jämähtänyt siihen. Olen ahkerasti tosin vieraillut kaupan kalja/karkkihyllyillä, joten takapakki johtunee siitä. Ottaa silti päähän. Saatanan ihrat. Sulakaa pois. Kadotkaa.
.... En kykene tähän aikaan aamusta nyt viisaampiin lausahduksiin... Lähden pakkaamaan ja kohti savoa.