Tänään tuli skipattua ruotsin tunnit. Oltiin eilen parilla (tai oikeastaan vain minä olin parilla) ja pojat parillakymmenellä. Itse rantauduin kotiin kahdelta,suhteellisen selväpäisenäkin, vaan koin karun herätyksen vähän ennen neljää kun puhelin soi, ja Veeti vaati yöpaikkaa. Eipä siinä,ei muuta kun yöpaita päällä alakertaan alaovea aukaisemaan. Aamulla kun oli herätyksen aika, oli olo kun kuolleella. Kävin kuitenkin Veetiä tönimässä sohvalla,että lähdetäänkö sitä ruotsin tunneille vai ei... Eipä lähdetty..Heräsin sitten kahdeltatoista uudestaan, häädin Veetin ulos ja aloin siivoamaan ja pyykkäämään.

Olen meinannut välillä vaipua itsesääliin, kun tuntuu niin kovin yksinäiseltä ilman Joosea. Kyllähän mulla on vilkas sosiaalinen elämä, ja pojat ravaa täällä joka toinen päivä,mutta.... En tykkääkään enää nukkua yksin. Ja tätä pitäisi jaksaa vielä elokuuhun asti. Yh.. Tulenkohan kesällä alkoholistiksi vai mökkihöperöksi?
Viikonlopun vietän yksin etätöiden parissa, (jotka on PAKKO saada silloin valmiiksi) kun Joose menee serkkunsa YO-juhliin savossa. Itse en aio nenääni siellä päin vähään aikaan näyttää, ja tosiaan nuo kouluhommatkin vähän estää.. Lauantaiksi on ilmeisesti luvattu kunnon kesäkelit. TIETYSTI. Juuri silloin kun minun on aivan pakko nakottaa koneen ääressä,vääntää koodia ja jauhaa paskaa kahdenkymmenen sivun verran,niin tulee hyvä sää.. Tasan ei mee nallekarkit. Perskeles. Ja se kaksi kiloa minkä olen pudottanut, uhkaa ilmeisesti tulla takaisin,ellen nyt ala tekemään asialle jotain.. Äh. Ja pyh.