Noniin. Onpahan taas sitten pieni kankkunen. Eilinen auringonpaiste houkutteli terassille istumaan, ja sille tiellä jäin. Aloitin sen kaljan kittaamisen ennen kahtatoista (en siis mennyt edes iltapäivän tunneille) ja seitsemältä illalla oli vauhti jo hiipunut totaalisesti. Läksin kotiin ja lupailin kovasti vielä kavereille,että tulen illalla vielä baariin... Paskat. Simahdin sohvalle enkä vastannut enää yhteenkään puheluun. Hienot oharit. Saan varmaan kuulla tästä. Tyhmä minä.

Jotta hävitys olisi täydellinen,niin en mennyt tänäänkään kouluun. Muistin vartin yli seitsemän,että tänään on kahden tehtävän  palautuspäivä,palautuskansio sulkeutuu klo 8.00.. Pienessä kiireessä koodailin pari sivua silmät ristissä ja sain palautettuakin. Silti,morkkis. Ihmettelen usein,että miksi edes otan,kun tulee niin hirvittävä morkkis. Samantien kun kosken tuoppiin,niin alkaa asiat mennä alamäkeä. Koulu,laihdutus, parisuhde. Tai sitten vaan liiottelen. Opiskelijaksi juon kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Mutta kaikki oharit joita teen juodessa raivostuttaa minua tosi paljon. Ärh. Suomen juomakulttuuri on perseestä. Jos et ota, olet outo,jos otat kohtuudella,olet nössö,jos lähdet aikaisin kotiin,olet ohari ja kusipää. Kivaa.

Noh. Toivotaan ettei kavereilla ole herneet nenässä. Viikonlopun ajattelin viettää kotona,vaikka Joose kovasti houkuttelikin kaljalle sen kavereitten kanssa. Mutta ehkäpä odottelen tuota vappua,ennen kun seuraavan kerran korkkaan herra ölppösen. Voisin keskittyä vaihteeksi vaikka kouluhommiin. En nyt ole jaksanut niin paljon niihinkään panostaa. Nyt voisin taas vaihteeksi ruoskia itseäni ja hakata päätä seinään. Tyhmä Hanselma,lopeta se hauskanpito. Naama näkkärille ja verenmaku suuhun,perskeles.

Viikonloppuja.