Olen aivan jumalattoman aikaisin hereillä. Kuten aikaisemmin kai mainitsin, on rahatilanteeni aika heikohko tällä hetkellä, ja tänään on opintolainan ensimmäinen nostopäivä. Noh, ajattelin että jospa herään ennen kuin pankki aukeaa, ja teen noston verkkopankissa, niin ehkä saan ekan lainaerän jo tänään? Siis,ainahan toivoa sopii. Jos sitä pätäkkää tänään pamahtaa tilille, niin lähden tikkana ostamaan vaatteita. Niin, ja Jooselle jonkin vuosipäivälahjan, kun sekin on ostanut minulle.. Tänään olisi raportin viimeistely luvassa, yksi tentti, sekä siivous. Illalla Joose tulee. Ja toivottavasti hän on unohtanut eilisen tiuskinnan.. Anoppi haluaa kuulemma tulla käymään. Noh, minä ilmoitin puoli vuotta sitten Jooselle, että hänen vanhempansa eivät ole minun kotiini tervetulleita, ennen kuin oppivat kohtelemaan minua kuin ihmistä.

Asiahan on niin, että appivanhempani inhoavat minua, eivätkä epäröi näyttää sitä. Parin vuoden aikana olen saanut kuunnella ties mitä loukkauksia hänen snobi-vanhemmiltaan.

"Eihän Joose yliopistoon päässyt, kun SINÄ et antanut hänen lukea..."
"Ethän sinä osaa varmaan edes vettä keittää, saati ruokaa laittaa?"
"Kyllä tyttö hyvä tuossa iässä pitäisi painoa vahtia!"

Että sellaista. Joosen vanhemmat ovat todella vanhanaikaisia (ja vanhoja) joten he kuvittelevat luokkaerojen olevan vieläkin voimissaan. Joose ei ole ottanut kuulemma tasoistaan tyttöä. Hipetihurraa. Aluksi olin helvetin loukkaantunut, ja tappelin Joosen kanssa aiheesta ihan helvetisti. Nykyään en edes nää appivanhempiani, en koskaan käy heillä jos he ovat kotona. Päätin viime talven jälkeen, että en aio olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Joose sai ylipuhuttua minut yrittämään vielä kerran tulla toimeen vanhempiensa kanssa. Kutsuimme heidät joululomalla meille syömään, ja samalla omatkin vanhempani.
Sehän ei ollut kovinkaan kivaa..

"Kukas tämän ruoan teki? Taisi Hanselman Äiti tehdä, HEHHEH!"
"Nämä perunat eivät ole oikein maukkaita, ai ne sinäkös ne Hanselma valmistit?"

Jumalauta. Minä en omassa kodissani ala arvotelua kuuntelemaan. Kaiken lisäksi sain tupaantuliaislahjaksi kirjan; "Miksi ranskattaret eivät liho" VINK VINK. Raivostuin ihan hulluna.
Anoppini on anorektinen kotka, jolla on jääkaapin ovessa jopa lista lisäaineista, joita hän ei voi syödä. Hän painaa alle 50-kiloa, mistä hän jaksaa aina minua muistuttaa, tunkee koruja päälleen niin että näyttää joulukuuselta, ja on aina tiptop. Huvittavinta on, että hän kuvittelee olevansa hirvittävän hienostunut, koska ensinnäkin omistaa Juhani Palmun taulun (hahahahahahahahaha!) ja kasmirpaitoja.
...Meille hän ilmestyi nahkahousut jalassa.... Anoppi on reippasti yli viisikymmentä... Oli aika karu näky.
En tienny olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun nainen joka haukkuu minua huonosti pukeutuvaksi käyttää NAHKAHOUSUJA!

Eksyin aiheesta. Kuitenkin. En aio päästää sitä noita-akkaa kotiini enää koskaan, ja Joose hiukan pillastui. En välitä. Tässä asiassa en aio antaa periksi. Piste. Tuli aika pitkä avautuminen... Köh,minulla on ehkä pieniä patoutumia..
Tänään on jo Elokuu! Hyvää viikonloppua!