Kahden päivän spurttaus vielä kouluhommien kimpussa,ja sitten saa hiukan levähtää. Mutta purnataas nyt vielä vähän sitä ennen! Ruotsi ei ole koskaan ollut minulle mikään inhokkiaine, en myöskään ole siinä tosin osoittanut suurta lahjakkuutaa. Nyt tämä meidän ruotsin opettaja on onnistunut kyllä tappamaan viimeisenkin innon opetella tilaamaan edes olutta ruotsiksi. Opettajana on suhteellisen nuori nainen yliopistolta, ja hänellä on aika...öh.. Omalaatuinen käsitys opettamisesta. Tähän mennessä hän on;

1. Uhannut lähteä kotiin koska emme osanneet suomentaa tiettyä tehtävänantoa
2. Sanonut n. kymmenen kertaa "Mä en kestä teitä enää!!!"
3. Arvostellut ryhmäkeskusteluamme "säälittäväksi"
4. Kysynyt minulta osaanko edes suomen kielioppia (en)
5. Sanoi suoraan,että "te ette varmasti pääse suullista koetta läpi"

Kyllä se vähän motivaatiota ainakin minulta syö,kun parhaansa yrittää ja sitäkin haukutaan. En aio kyllä toista kotimaista hetkeen harjoittaa tämän viikon jälkeen. Onneksi tentti on keskiviikkona, ja meni sitten syteen tai saveen,niin sittenpähän on ohi. Onneksi. Perkele. Tästä lähtien puhun vaan suomee ja savvoo, hiljaa ja kovvoo.
Äiti tulee Joosen kyydissä keskiviikkona tänne. Vähän huolestuttaa, että meneekö ihan itkeskelyksi koko meininki.. Koitin varovaisesti vihjata,että siskon luona yöpyminen voisi olla mukavampaa..Onhan niillä sentään kolmio.. Ja minullakin on kuitenkin vielä torstaina kontaktiopetusta.. Vink,vink..
Tosin äippyli lupasi pestä minun ikkunat... (köh..Joo...Olen aikuinen......)

Kovasti väsyttää,mutta kyllä kahvin avulla vielä nämä kaksi päivää runnotaan menemään,ja kolme tenttiä läpäistään!